Hae tästä blogista

perjantai 7. toukokuuta 2010

Yksityisyrittäjä

Kyllä huomaa, että talossa majailee yritteliästä nuorisoa. Niki ihan surutta kiipeilee pöydille. Se tietää, että heti kun se bongataan, käsky kuuluu ALAS ja se kyllä joka kerta erikseen uskookin asian, mutta mitään pitempää vaikutusta ojentamisella ei ole.

Bambusukkapuikot oli eilen pitkin lattioita, samoin jäljestyskepukoita, yksi pureksittuna, lamppu tipahti sivupöydältä ja varjostin hajosi, edellisiltana se varasti keittiön pöydältä sushin. Ja koko aika jotain.

Tiedetään. Mä treenaan sitä liian vähän. Pitää taas aktivoitua. Jalatkin on jo ihan ok.

Eilen oltiin Sipoonkorvessa Landbon puolella ja tein niille rauhottumisharjoituksia, kun olis toiveissa että ne osais käyttäytyä paimenessa. Tulikin hyvää harjoitusta, kun juuri meidän valtaamalle metsäsuikaleelle tuli hakutreeniporukka merkkailemaan paikkoja. Bonohan otti kierroksia aina, kun kuuli ääniä ja peijakas, että ne vielä leiriytyivät juuri siihen, mistä meidän piti mennä autolle! Onko moista kuultukaan!!!!

Ihan hyvin ne aina rauhottui ja hakuporukan ohikin päästiin sävyisästi, kun Bono ensin oli käynyt sanomassa niille suorat sanat. Mä epäilen, että Bonsulissa virtaa jotain laumanvartijakoiraa, se on niin kovasti alkanut vahtia sen jälkeen, kun se sai alamaisen vastuulleen.

Kun me nukutaan Nikin kanssa makkarissa, Bonon paikka on oviaukossa, jonka se täyttää niin kokonaan, ettei edes Niki pääse puikahtamaan ohi. Että turvassa ollaan.