Vanki

Pampulat sai tänään taas broilerin siipiä ja kolmen siiven kanssa Ippuli sai luvan vetäytyä kylpyhuoneeseen. Kun Bono oli oman urakkansa selvittänyt ja mä asetuin tekemään töitä, kurkkasin, että kaikki hyvin kylppärisektorilla ja aloin rapistelemaan läppäriä.

Sinnehän se kakara unohtui. Parin tunnin päästä huomasin, että perhana, yksi on joukostamme poissa. Siellä se kellotti sellissänsä kolme pienen pientä luupalaa etukoipien välissä pukahtamatta mitään. Kieltämättä meillä on pehmeä matto kylppärissä, mikäs siinä loikoillessa.

Totesin, että rouskutustekniikka on viime kerrasta selvästi kehittynyt, sillä Niki oli saanut siivet syötyä tosi hyvin. Siitä se lähtee, terve elämä.

Suljettujen ovien taktiikkaa täällä joutuu tuollaisissa spesiaalitapauksissa harjoittamaan, sillä Bono on alkanut osoittaa merkkejä siitä, että välillä nuorison edesottamukset kyrsii. Niki on niin itsevarma ja touhukas, että Bonsuli välillä huokailee, että "ei jaksa..." Niki taas suvereenisti varastaa Bonon eväät, jos Bono ei ole kärppänä.

Aamulla se meinas taas heittäytyä melko vallattomaksi ja haukkumalla komenteli Bonoa viihteelle, mutta erotin ne ja pidin vuoron perään vähän koulutusta. Bonon mieliala nousi ja se jaksoi sen jälkeen taas itsekin leikkiä.

Niki on vauhdikkaampi, kovempi ja itsevarmempi tyyppi kuin Bono, joten vähän pitää sitä laumanjohtajuutta taas harjoittaa. Bono on niin kiltti, että joskus, vaikka se ärähtää Nikille, se on sit kuitenkin Bono joka väistää, mikä on vähän huolestuttavaa, koska se voi ennakoida taistelupyrkimyksiä ensi talveksi. Koitan pitää huolen omilla toimillani siitä, että Bono on selkeästi ykkösasemassa.

Eilen aamullla kävi mm. silleen, että Niki pötkötteli mun käden päällä kun nukuin, ja Bono tuli herättelemään mua ja kellahti viereen. Se murahti Nikille ja tunsin, kuinka Nikin sydän pamppaili kiivaasti, mutta ei väistynyt! Bono lähti itse.