Hae tästä blogista

maanantai 1. helmikuuta 2010

Turmiolan Tommi

Rauha maassa oli ennenaikaista hehkuttamista ja väliaikainen aikalisä. Bono käyttäytyy nyt niin huonosti, että aamulla häpesin ensimmäistä kertaa ikinä kulkea sen kanssa ihmisten ilmoilla.

Nyt on sit jääkausi taas päällä.

Paapatin Reetalle, että nyt lähtee pallit ja ne kehystetään ja ripustetaan Bonon petin yläpuolelle. Siinä on sen harrastusura. Maatkoon apaattisena sohvan kulmalla lopun ikäänsä.

Reetta kysyi: "Meinaatko sä perua pennun ottamisen?"

Mä ihan säikähdin, että ei nyt mitään NIIIN radikaalia...

Kai Pelkosen puhelinnumero on etsitty siltä varalta, että jos pitää ihan ammattiapua saada tähän öykkäröimiseen. Jokunen päivä vielä kattellaan, onko tässä nyt kyse jostain hermoromahduksesta, vai onko tämä ohimenevää. On kyllä outo tapaus.

Tuolla Ways to Stop Fido From Barking on hyvin annettu osviittaa, kuinka tunnistaa haukkumisen syy. Bonolla se menee kyllä siihen kategoriaan, että se on niin innoissaan, ettei pysy nahoissaan. Mama on ihan tylsimys ja boring. Se saa jotkut älyttömät kicksit kaikesta mikä liikkuu. Sille on todella jäänyt se vahtiminen päälle, mikä on kiusallista ja näissä olosuhteissa myös typerää.

Ja me sentään tehdään joka päivä vaikka mitä: ulkona noutoja, kilpajuoksujuttuja ja tottista; sisällä leikitään ja reenataan. Neljä lenkkiä päivässä, yhteensä se saa olla ulkona 3-4 tuntia päivässä. Kiittämätön paskiainen!

Sitäpaitsi sen reisilihakset on ihan surkastuneet verrattuna Rommin reisiin. Sit kun tarjoaa enemmän ruokaa, se jää kuppin. Mitä tämä on?