Eipäs kinostukaan

Joudutaankin jättämään sunnuntain näyttely väliin. Rupi irtosi naamasta just tänään ja Bonolla on peukalon pään kokoinen nahaton läntti naamassa, mikä varmaan näyttää siltä, että koiralla on joku tarttuva kapi!

Koirien pitäis olla terveitä ja hyvinvoivia näyttelyssä, joten ei mennä sinne ihmisiä pelottelemaan ja kasvattajan nimeä häpäisemään! Eipä se meitä tietty kohtuuttomasti haittaa, että tulee vapaa viikonloppu. Vietetään laatuaikaa ja viimeistä viikonloppua yhden koiran taloutena, sillä ensi viikonloppuna tämä hiljaiselo on taakse jäänyttä elämää! Ja mama voi ehkä tehdä vähän töitä....

Mutta olisin mä kyllä mielelläni Bonoa vielä nuorten luokassa pyöräyttänyt, kun sillä on vähän turkkiakin. Aika paljonkin tekis mieli mennä sinne... katselin sitä länttiä äsken, että huomaako tota ny niin hyvin jos siellä olis vaikka huono valo? ja jos mä nyt kuitenkin voisin? ja jos vaikka mitä? Mutta järki pitäis koittaa pitää päässä.

Rommi kävi tänään harjoittelemassa, kuinka vieraaseen paikkaan jäädään ja veteli melkein koko ajan sikeitä! Ei pahempia paineita! Vähän maksalla lahjottiin ja istutettiin sekä Rommia että Bonoa, kun Ismo ja Tessa lähtivät ovesta. Sitten mentiin porukalla katsomaan, olisko sitä herkkua keittiössä lisää ja kas, olihan sitä. Sitten molemmat koirat köllähti loikoilemaan ja kohta ihan nukahtivat.

Olen tullut vähän sellaisiin aatoksiin, että kun meille tulee koiria hoitoon, kaikista tärkein asia varmaan on huolehtia siitä, että koirat osaa rauhoittua ja oikeasti rentoutua ja levätä. Lelut ja luut pois vain ainakin aluksi! Mitään ohjelmaa ei tarvita. Siinä on ihan tarpeeksi aktivointia ja jännitystä nuorelle koiralle, kun jää vieraaseen paikkaan yksin.