Hae tästä blogista

lauantai 6. helmikuuta 2010

Koirakuiskaaja

Seija, ainoa emännän ystävistä, jolla ei ole koskaan ollut omaa koiraa tai kissaa, on selvästi koirakuiskaaja. Seikku kävi meillä eilen, ja Bono kiehnäsi yhteisen metsälenkin jälkeen Seijan kyljessä ja sylissä koko vierailun ajan. Kun vierihoito oli ohi, koira on ollut huomattavasti rennompi kuin pitkään aikaan.


"Mä olen vähän jellona, mutta tästä sylistä en liiku kyllä mihinkään."

No, osansa saattaa olla silläkin, että tassut on parantumaan päin. Se nuolee niitä oikeastaan enää vain ulkoa tultaessa.

Käytöksessäkin on selvää lauhtumista. Se ei kovinkaan usein enää säiky ja hauku ihmisiä. Koirien kanssa on vielä vähän epävakaampaa, joskus menee hyvin, mutta joskus erittäin huonosti. Valoisampaa on kuitenkin horisontissa.

Niki on mun alustavan tuntuman mukaan aika itsenäinen ja itsevarma tyyppi, joten jos se sellaisena säilyy, se on juuri sellainen tapaus, joka varmaan tasapainottaa meidän olemista. Sosiaaliset pennut on valloittavia, mutta täytyy sanoa, että yksi herkkä ja sosiaalinen sesse riittää. Nyt meille kaivattaisiin itsenäistä, itsevarmaa ja tasaista tyyppiä. Mä luulen, että Niki saattaa olla sellainen.

Mun horoskoopissa luki, että jos mietit lemmikin hankkimista, otollinen aika olisi 13-20.2. Jos taas lemmikkisi on yksinäinen tai sairas, silloin on hyvä aika toimia lemmikin parasta silmällä pitäen. Hehe! Niki on luovutusikäinen 16.2!

Ehkäpä asiat menee niin kuin niiden pitääkin mennä. Yksi osa Bonon ongelmista on varmaan Viirun menetys. Bonolla ei ole kotona koirakaveria ja se varmaan rassaa, kun se oli siihen jo tottunut.