Otsansa hiessä on leipänsä ansaittava.
Iltaisin se täyttyy pienemmästä annoksesta ihan hyvin, iltapäiväruokailu voi venähtää aika myöhäksikin ilman, että siitä huomaa mitään levottomuutta. Olenkin ajatellut, että jos luopuisi koko iltapäiväruuasta jo nyt. Voisi vähän vapaammin hengitellen aloittaa taas säännöllisen kouluttamisenkin. Bonolle se herkku on kuitenkin parhaiten toimiva palkka vielä toistaiseksi.
Huomenna alkaa koirakoulukin, joten jonkinlaisia päätöksiä tässä kai täytyy tehdä. Iltapäiväruuan sijasta voisi sitten ottaa reeniä ja aamuruoka-annosta voisi suurentaa sellaiseksi, että ruokailijalta röyhtäys pääsee. Ja huokaus, ennen silmien ummistamista.
Tietäähän sen nyt itsekin, että paha mieli jää ja sädekehä tuntuu kiristävän, jos ruokailun jälkeen on vielä nälkä.
Meillä edelleenkin, hampaiden vaihtumisesta huolimatta, koiran tekemät tuhot on minimaallisia. Tänään se tosin tuli kiskaisseeksi verhon alas, mutta materiaalisia tappioita tästäkään ei koitunut. Bonon anarkia ja kapinallisuus ilmenee vain omien kenkiensä suutarointina sekä oman pissapatjan silppuamisena. Jos tämä on pentuaikojen tuhovimmaa, niin minun puolestani eiku vuan!
Patjan silppuaminen näyttäisi olevan jonkinlaista mielenosoitusta ja jos se on ainoa mielenosoitustapa niin se sallittakoon. Patja lentää muutenkin roskikseen sitten kun sitä ei enää "tarvita".
Tässäpä nämä meidän kotitalousvahingot oikeastaan on. Kengätkin on kierrätyskamaa.
Ria B. opiskelee koirahierontaa ja hän totutti lempeästi ja kevyesti Bonoa eilen käsiteltävänä olemiseen. Kauan Bono ei jaksanut maata rauhallisena, mutta sen verran kuitenkin, että selän alueelta löytyi kireä kohta, jonka sively sai lihakset värähtelemään. Hyvä tietää tällaisesta taipumuksesta. Se saattaa osittain selittää, miksi se kirputtaa reisiänsä usein. Mä itse iltalenkin jälkeen lämmitin ja mytistelin sen kylkiä, alaselkää, jalkoja ja reisiä, ja se selvästi piti siitä ja rentoutui hyvin.
Televisiossa eläinfysioterapeutti sanoi, että ravi on terapeuttinen askellaji ja se rentouttaa koiran selän alueen lihaksia. Sitähän nyt voidaan harjoittaa nyt sitten vähän tietoisemmin. Pienempänä se ei ravannut ollenkaan, se joko käveli tai laukkasi. Nyt kun se osaa ravata, voidaan säätää menemistä siihen malliin.
