Etäpäivä

Olen ollut tänään kotona töissä ja sehän tarkoittaa niin suurta keskittymistä työhön, ettei ehdi edes blogia täydentämään.

Hampaiden vaihtumisessa oli pieni seesteisempi hetki ja suu ehti parantua, mutta aamulla se vaivasi niin että piti ihan vähän itkeä. Me ollaan sen takia kukuttu ylhäällä jo puoli kuudesta asti. Yläkulmurien vaihtuminen näyttää olevan tuskallisin homma koko projektissa.

Posti toi teleskooppikosketuskepin ja Bono tiesi heti. Se välittömästi koski nenällä kepin pallukkapäähän, minkä takia mun oli kaivettava sille kuivattu mahapulla kaapin kätköistä. Illalla me taas treenataan sen käyttöä koirakoulussa. Seuraaminen sujuu aika mukavasti jo, vaikka kaarran vasemmalle ja vaihdan kävelynopeutta.

Nyt me lähdetään ulos. Ollaan ansaittu se molemmat.