Vuorovaikutus- ja rasva-asiaa

Me ollaan alettu kommunikoida. Bono selvästi ilmaisee joistakin asioista toiveitaan ja mielipiteitään. Sekä tsekkaa, miten mä reagoin sen aloitteisiin.Yhtenä päivänä, kun satoi, se otti kurssin kohti parkkialuetta ja autoa ja tuumasi, että nyt on parein mennä metsään. Mä olin ehkä sanonut, että mentäiskö Sotunkiin ja autolle, mutta en ole ihan varma. Olin kuitenkin sateen huomattuani ajatellut, että tehdäänkin vaan talutinlenkki, enkä ottanut mitään jälkivehkeitäkään mukaan. Mietin kyllä sitäkin, että onko se alkanut yhdistää tietyt vaatteet metsäreissuihin. Eilenkin, kun laitoin samat metsäkamppeet päälle, se oli menossa autolle, mutta silloin tein tenän. Kyllä se sitten mielellään teki toisenlaisen lenkinkin.

Aamuisin sillä on joinakin aamuina tarvis tsekata tutut reitit. Toisina aamuina, kun seikkailumieltä on enemmän, se haluaa käydä sellaisissa paikoissa ja tien pätkillä, joissa ei olla käyty ennen. Nyt, kun on myös olemassa vaihtoehto, että tullaanko rappuset ylös vai ajetaanko hissillä, se selvästi joskus on vahvasti sitä mieltä, että ei, tänään emme reippaile vaan menemme hissillä.

Minusta sitä on hirveän hauska seurata. Tämän verran omaa tahtoa on minusta myös erittäin suotavaa. Mulle on ihan se ja sama kävelläänkö Vehkapolkua vai Veturipolkua aamulenkillä, joten jos sillä on Bonolle merkitystä niin kyllä se mulle käy.

Sivumennen sanoen, kun sillä on joku sairaan hyvä jälki aamulenkillä, ja meno nenä maassa on tosi tarkkaa ja keskittynyttä, olen alkanut hokea sille jälki -sanaa, että se saisi idean siitä, että tällaista se on, kun tosissaan jäljestetään.

Äsken oli tarkoituksena lähteä shoppailemaan koira takakontissa, mutta pampula päätti pötkähtää päiväunille, joten en hennonut sitä herättää ja aloin itsekin lukea Katjalta lainaamaani koiranruokintamatskua. Kun ei ole vahvat nuo shoppailugeenit muutenkaan.

Härregyyd, että taas sävähdin! Jäljestys on keskiraskasta työntekoa ja koira saa parhaiten energian rasvasta, ei hiilihydraateista. No, rasva-asia on jo puitu moneen kertaan, mutta mitenköhän kauan me oltais voitu rymytä metsissä vapaasti, nykyiseen malliin, jos sen mahaa ei olisi saanut rasvankestäväksi? Ilmankos emäntäkin on aina ihan ryyd jälkireenien jälkimainingeissa. Keskiraskas työ laittaa lihakset maitohapoille. Auttaiskohan emännän vaivoihinkin rasva? Rypsiöljyä ja siankylkeä?

Bonohan oli jossain vaiheessa tosi laiha, mutta nyt taas herätyksen saatuani kopeloin sitä, että onko reisiluut törröllänsä. Olen sitä mieltä, että ei. Päinvastoin, sille on alkanut kehittyä lihasta! Sillai tasaisesti joka puolelle, nivusissakin on jotain piukkaa ihon alla. Se alkaa vaikuttaa suorastaan hiukkasen massiivisemmalta kuin ennen. Karvakin kiiltää kivasti ja vielä en ole ihan varma kuvittelenko vain, mutta joku aavistus siellä tuntuisi olevan upouudesta pohjavillasta... kenties.

Päätin kyllä sulattaa illaksi vähän enemmän sisälmysmössöä kuin mitä aamulla otin pakkasesta. Semminkin, kun on treffit Muran kanssa ja luvassa reipas rupeama koirametsässä ihan kohta. Se vastannee keskiraskasta työtä ja kilojouleja tarvitaaan montasataa kappaletta enemmän kuin soffalla loikoilun tiimoilta.