Vetokoira

Käytiin harjoittelemassa tänään Bonon kanssa, kuinka aisojen välissä ollaan, kun päällä on valjaat ja perässä reki. No, ei me vielä liikuttu minnekkään, kun se oli ekakertalaisen mielestä hyvin jännittävää. Mutta jälkimmäisellä harjoituskerralla Bono tottui kyllä jo aisoihin, joita liikuteltiin sen päällä ja välillä ne nojasi niskaan eikä se ollut millänsäkään enää. Söi vain makkaraa mamman kädestä.

Muutenkin se osoitti suht hyvää käyttäytymistä, vaikka vinkuminen on kyllä valtaisaa. On meidän reenaamisesta kumminkin ollut se hyöty, että ei s tuollaisessakaan tapahtumassa mene enää korvattomaksi, vaikka koiria on jokapuolella. Kyllä se tottelee. Nyt onkin aika alkaa taas touhuta - ja vaatia siltä sitä, mitä se osaa.

Hyvä uutinen tälle päivälle oli myös se, että meidän viime kesän jälkiryhmä jatkaa saman ohjaajan kanssa ja me päästään Bonon kanssa jatkamaan siitä, mihin kesällä jäätiin ja Niki pääsee mukaan. Paljon kaikkea kivaa tiedossa siis. Alkaa tuntua ihan keväältä.

Ja mä en enää yhtään tähyile muihin seuroihin! Hakunilan seura olisi lähellä ja niillä on hyvät kentät, mutta otin vähän selvää ja pk-puoli on siellä vähän hiipunut, joten pysytään HVK:n riveissä. Ei sinne Viilariin nyt niin pitkä matka ole ajaa ja autolla Hakunilaankin pitäisi kuitenkin mennä. Sitä paitsi HVK:ssa on älyttömän hyviä kouluttajia ja kivaa porukkaa muutenkin.