Punkit veks

Ilmeisesti nenäpunkkidiagnoosi oli oikea, sillä Bonon röhkiminen on loppunut. Maanantaina kuulin sitä viimeisen kerran ja illalla annoin Strongholdin.

Niki ei kai enää halua tehdä kakkoja lainkaan sisään. Eilen, kun ne ei tulleet ulos lenkillä, se pyysi päästä parvekkeelle ja teki ne sinne lehdelle. Iltakakka tulikin ulos. Viksu poika!

Ollaan harjoiteltu istumista ja luoksetuloa, ja se on ilmeisesti hiffannut Bonoa katsoessaan, että istumalla sivulle voi saada kivoja asioita, koska se tarjoaa istumista ruokakupilla ja esim. ulko-ovella, jos sillä on kovin kiire ja into piukassa. Hämmstyttävää!

Nyt olen kyllä mielissäni siitä, että Bonolle tuli aika paljon opetettua juttuja pienenä, koska pentu seuraa silmä kovana, mitä Bono tekee ja matkii kaikkea. Onneksi Bonolla on hyvät tavat ja nyt on se aika, jolloin niitä kannattaa myös vaatia ja ylläpitää ahkerasti!

Täytyy sanoa, että kokemus ekasta ja tokasta pennusta on aivan eri planeetalta. Tän tokan kanssa on älyttömän paljon helpompaa. Kynnetkin saadaan leikattua tuosta vain, ihan vain siksi että on tullut sitä koirankäsittelykokemusta. On nimittäin aikamoinen rimpuilija tämäkin...

Vähän tarkkasilmäisyyttä aiheuttaa herkut ja koulutusnamien annostelu, koska ne saattaa aiheuttaa keksinäisiä ahneus- ja kateusärinöitä. Muuten ei ole oikeastaan mitään huolia käyttäytymis- ja suhdepuolella.