Pöhinää

Olin tänään koulutuksessa ja opin uuden sanan: pöhinä. Se on ilmeisesti digitaalimediaihmisten termi sille, mistä ennen sanottiin kuhisee. Missä porukat pörrää.

Meillä ei paljon pöhistä. Meikä funtsailee ilman, että taloudessa olisi yhden yhtä vaakaa, että paljonkohan Bono painaa ja paljonkohan sitä pitäis ruokkia. Mä tiedän, paljonko sitä pitää ruokkia minkäkin painoisena, mutta kun ei ole niitä vaakoja. Mietin, että kävisinkö Hau Maun vaa'alla koiran kanssa. Tuntuu, että se kasvaa silmissä.

Se kyllä tulee täyteen siitä määrästä, minkä mä sille annan ja jos yritän vähentää, se jää ärtyisen nälkäiseksi. Lihomaan se ei ole alkanut. Se söisi kyllä vähän enemmänkin, mutta kun tulee sitä koulutusnamiakin kumminkin jonkun verran. Hmmm... ehkä mä nyt jonkun vaakaesineen tarvin. On tässä pari vuotta kumminkin tätä puntarointia tiedossa.

Olin tosiaan koulutuksessa ja oli koko päivän sellainen kaipuu, että jotain pehmeätä puuttuu jaloista. Äkkiä sitä tottuu.