Monsieur Rautahermo

Uskomaton tyyppi. Tänään käytiin päivemmällä toisen kerran ulkona ja tulos oli P & K sekä hyvät sikiunet. Äiti kävi kylässä ja kävin sillä aikaa lähikaupassa. Myöhemmin Bono oli asettautumassa uudestaan päiväunille kylpyhuoneeseen (sic!) ja totesin, että nyt on hyvä kokeilla yksin jättämistä hetkeksi. Annoin sille pari pienenpientä lohiherkkua ja sanoin "heippa!" Niiltä sijoiltaan se nousi, kun tulin vähän ajan päästä takaisin. Ei mitään hässäkkää. Täytynee tästä jatkaa ja päivittäin vain reippaasti jättää sitä.

Tämän päivän rytmiksi on muodostunut: ruoka, lirit, nujuamista ja nukkumista. Sitten sama uudestaan. Välillä sama uudestaan ilman ruokaa. Vinkumista on ollut tänään todella vähän. Kaksi kertaa ollaan käyty ulkona ja illalla vielä mennään kerran. Totesin, että nyt on alettava leipomaan superherkkuja. Se on nimittäin niin ihmisystävällinen, että kauan se ei pysy ulkona nilkoissa ilman, että mun ihanaa persoonaani vahvistetaan jollain vähän vastustamattomammalla. Hetalta Miukun kautta peritty kevyt talutin lähtee myös jo illalla mukaan.

Olen itse ollut myös ihan älyttömän väsynyt tänään ja nukuttiin iltapäivällä molemmat. Onnen läikähdyksiä rintakehän tienoille ilmaantui, kun se otti ihan kiistattoman katsekontaktin iltapäivän ruokakuppia tarjoillessani. Aiemmin katse on osunut jotakuinkin siihen ilmansuuntaan, missä seisoskelin. Heti syötyään se samaten katseli mua peilin kautta ja voi, se oli ihanaa. Uskallanpa väittää, että molemmista.

Mä joudun tämän kanssa vielä varmaan vastatuksin, mutta sanonpa kuitenkin. Minusta vaikuttaa, että koirien (ainakin Bonon) kanssa on aika paljon helpompaa kuin kissojen. Ne, kun eivät ole niin tarkkoja koskemattomuudestaan kuin kissat ;) ja on niitä vähän helpompi palkita.

Opetettiin Bonolle nimeänsä äidin kanssa niin että se juoksi vuoronperään toisen luota, kun huudeltiin Bonoa ja läiskytettiin reisiä käsillä. Sitten se sai hirmu kehut ja rapsutukset molempien luona. Se juoksi molempien luokse riemukasta laukkaa. Sellaista, jota koiranmuonamainosten koirat juoksee korvat hulmuten kohti kameraa.

Ihanasti kiiltää sen turkki. Se antoi mun käydän sen läpi kammalla. Good boy!