Hae tästä blogista

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Tapahtumarikasta

Meillä on ollut vilkas viikonvaihde. Lauantaina Niki oli jäljestämässä ja se nuuski keskittyneesti makkararuudun, sillä sain siihen erittäin hyvät, kädestä pitäen-ohjeet. Näköjään se ei ole se ja sama, miten se tehdään. Kannattaa talloa reunat ensin samalla tavalla kuin esineruudussa ja sitten ruudun sisään "jälki", jolla on alkukohta ja loppukohta. Reilusti isoja kökkäreitä herkkua. Oli nimittäin ihan eri keskittynyttä se työskentely kuin ennen. Niki sai jopa kehuja, että noin pieneksi erinomaista tekemistä.

Sunnuntaina Bono pääsi kylään Rommi-veljen luokse ja yhteiselle lenkille. Sen jälkeen Niki pääsi käymään Stellan luona Porvoossa.

Ja eilen oli sitten Bonon leikkauspäivä. Viimeiseen asti suretti ihan sikana ja vähän itkukin meinas tulla lahdentiellä ajaessa, mutta epäilykset haihtui, kun lempieläinlääkärini näytti, mistä menneään sisään ja mitä tapahtuu. Tarkastettiin karvoja ajettaessa pallien kunto ja kyllä niitä siihen malliin oli nuoltu, että iho oli ihan kuiva, täynnä mustapäitä ja rupien jättämiä kovettumia. Kyllä varmistui, että päätös oli ihan oikea.

Kotiin sain pampulan nukkuvana ja kun se kolmen aikoihin oli kovin levoton ajattelin, että onkohan sillä kipuja. Soitin eläinlääkäriinkin, että kun saan sen pissatettua ja jos tuo vinkuna ja valitus jatkuu, voinko alkaa antaa jo huomisia lääkkeitä. Vastaus oli, että sillä on sellaiset tropit päällä, ettei se ole kipeä.

Asia oli näin. Ekalla yrittämällä pissatuksesta ei tullut mitään, se vain makaili asfaltilla. Mutta tokalla yrittämällä tehtiin lenkki parin korttelin ympäri, ja kun se sai kunnolla pissattua ja kakattua, valitus loppui ja loppuilta meni ihan mukavasti. Peräpään hamuilukin jäi siihen, eikä kauluria ole vielä tarvittu. Iltalenkillä se jo otti keppi suussa muutamia kierroksia juosten eli ei se iloisuus sieltä minnekään katoa! Päinvastoin, taidetaan saada taas se hullutteleva, iloinen ja huumorintajuinen Bono takaisin, josta muistelen joskus saaneeni maistiaisia.

Eilen oli sitten illalla Nikin käytöskoulu ja opeteltiin siellä istumiseen ja maassa makaamisen kestoa ja etäisyyttä sekä hihnakävelyä. Päivä oli raskas Nikillekin. Se joutui ihmettelemään ilmeisen kovasti, mikä on homman nimi, vaikka se jättikin Bonon ihan suosiolla rauhaan. Otetiin aika lungisti ja leikittin paljon.

Kaksi poistettavaa tikkiä Bonsulissa on ja ne saadaan pois parahultaisesti juhannuksen paimennusten alla! Niihin aikoihin kastroinnin vaikutuksia alkaa jo näkyä, kun siittiöt ja testosteroni poistuu pikku hiljaa elimistöstä. Että jos joku tahtoo pikkubonoja niin vielä olis pari viikkoa aikaa käydä kylässä ;)