Epäilyksiä, epäilyksiä

Huomenna on Bonon leikkauspäivä ja kyllä on joka päivä mietityttänyt teenkö oikean ratkaisun. Tänä aamuna, kun se alkoi herätystyön viiden jälkeen päästäkseen merkkaamaan naapuruston ensimmäisenä kollina, arvelin kyllä että päätös on ihan oikea. Meno on mennyt melko mahdottomaksi sen jälkeen, kun meidän rappuun muutti keväällä narttukoira.

Sivullisten kommentit vaihtelee laidasta laitaan. Toisten mielestä Bonon huono käytös on kurin puutetta ja täysin minun vika. Toisessa äärilaidassa koira on kutakuinkin tuomittu degeneroituneeksi sekundaksi.

Mun oma kanta on ja pysyy: mun vastuulla on tämän koirayksilön hyvinvointi ja johtuipa ongelma mistä tahansa, mun vastuulla on tehdä jotain. Mun koulutustaidoilla ei päästä tämän koiran kanssa tämän parempaan tulokseen, joten jotta koiralla olisi edes mahdollisuus tasapainoisempaan olemiseen, puukko taitaa olla se vaihtoehto. Hormonipiikkiä en jostain syystä halua kokeilla. En tiedä mikä mua siinä inhottaa, mutta joku on.

Ehkä mä ylihuomenna kadun, mutta se olkoon sitten sen ajan murhe. Mulla ei ole kokemusta entisten koirien osalta tällaisestä muuta kuin Viirusta. Sille ei kastraatio auttanut, mutta se oli sairas. Ramses piti pallinsa loppuun asti. Sen kanssa ei ollut ikinä mitään käytösongelmia, vaikka ei sitä osattu kouluttaa senkään vertaa kuin Bonoa. Ja se oli luonteeltaan työlinjainen bortsu. Sen jos kenen olisi pitänyt olla seurakoirana ongelmatapaus.

Aiheesta toiseen. Maksoin eilen eläinsuojeluyhdistyksen jäsenmaksun ja sen kirvoittamana kerron seuraavaa. Olen törmännyt eläissäni kahteen selvään pentutehtailutapaukseen, joissa mukana on myös kasvattaja, joka kasvattaa koiria kennelnimellä.

Molemmissa, koirien fyysiset olot täyttää lain vaatimukset, mutta narttuja pennutetaan liian nuorina, liian tiheään ja liian usein, samasta yhdistelmästä tehdään useia pentueita, pennut luovutetaan ilman että koirien vanhempia saa tavata, papereita tulee tai ei tule, ns. vahinkopentueita on enemmän kuin rekisteröityjä, pentujen ostajien puheluihin ja soittopyyntöihin ei vastata jne jne. Tämä toinen tuntemani tapaus on suorastaan kuuluisa, että kasvattaa sairaita koiria, useita eri rotuja. Rodut vaihtuu sitä mukaa, kun koirat lakkaavat käymästä kaupaksi.

Koska koirat ruokitaan eikä niitä häkitetä, eläinsuojelu on ihan voimaton.

Se, miksi tässä nyt otan tämän puheeksi on se, että olen olevinani huomannut, miten heidät tunnistaa, kun surffailee nettiavaruudessa. Kun huhuja liikkuu varmaan kaikista, ne joilla on puhtaat jauhot pussissa, näyttävät reagoivan heti, kun saavat itse huhuista tietää ja kommentoivat palstoillla ja kertovat asiaan oman kantansa. Pentutehtailijoiden kommetit on tyyliä, minä en näitä palstoja lue, enkä alennu kommentoimaan. Minulla on sellaiset ja tällaiset meriitit, ettäs kehtaatte.

Näissä eläissuojelutapauksissa on kuitenkin kysymys yleensä tietystä koirasta tai koirista, jotka he tuntevat, mutta eivät ota kantaa koirien kuntoon tai olosuhteisiin. Että kannattaa sitä taustatyötä vähän tehdä, mistä koiransa ottaa.

Ja nyt vielä selvyyden vuoksi, että itse olen aikanani taustatyöt tehnyt enkä todellakaan puhu Bonon enkä Nikin kasvattajista.

Tässä mielessä toivoisin kyllä, että eläinsuojelulakiin, Kennelliton jalostustrategiaan ja jokaikiseen sopimukseen ja asiakirjaan saataisiin sellaiset sitovat pykälät ja niin tuntuvat sanktiot, että nuo kasvattajat saataisiin kertakaikkiaan pelistä pois. Kun kasvattajien edustaja Juha Kares suu vaahdossa yli 4300 suomalaisen koirankasvattajan tukemana puhuu kenneltoiminnasta elinkeinonharjoittamisena ja siitä, että elinkeinonharjoittamisen vapautta ei saa säädellä mitenkään, tavallinen tervettä ja tasapainoista koiraa halajava tallaaja on melko hoomoilasena, että mitä helvettiä!

Valitettavasti ulospäin tällaiset puheenvuorot näyttävät suojelevan nimenomaan vastuutonta kasvattamista. Vaikutelmaksi jää, että kasvattajat suojelevat toisiaan, ja että kyse on lopulta kuitenkin rahasta.

Maalaisjärki sanoisi, että jos kasvattajat haluvat pitää täydellisen vapauden, kasvattajilta itseltään pitää tulla vastuullisen kasvattamisen kriteerit sekä toimenpide-ehdotukset siitä, miten pentutehtailijat ja muut vastuuttomat kasvattajat taklataan.