Koirakoululainen

Oltiin Nikin kanssa eilen matkalla kasvimaalle, kun yhtäkkiä muistin että peeveli, nythän on maanatai ja Nikillä on koulua.

No, me käännetttiinkin etelän sijasta nokka kohti pohjoista ja ennätettiin ihan hyvin. Nakin verran oli pilpustettua namiakin mukana ja sitä kun säästeliäästi käytti niin sillä selvittiin. Oma aika treenattiin lelupalkalla. Auton jalkatilassa oli vanha käsipyyhe ja siihen kun solmun sitaisi niin patukastahan se kävi.

Hienosti Niki taas osasi. Ohituksia harjoiteltiin ja ne meni mallikkaasti seuraten ja sivulla istuen. Paikalla istumista ja makaamista treenattiin, ja paikkamakuuta saadaan nyt harjoitella, istuminen sujuu jo aika kivasti, kunhan vain vaadin katsekontaktia enkä sohi namikäden kanssa yhtään.

Siviilissä ollaan vähän treenattu myös tolpassa istumista. Nikillä kun on sellainen tapa, että kun sen jättää esim. autoon tai ihmiskaverin kanssa kaupan eteen, se haukkuu. Tämän takia ollaan reenattu tolppaan sidottuna istumista niin, että aina kun se on hiljaa, se saa palkkaa ja menen sen luokse ja jos se räyhää, puuhailen omiani ja loittonen kauemmas. Hiljenemisestä tulen heti luokse herkkujen kera. Tämä on tällainen Nikin speciality. Bonolla ei tällaista oikein ole ollut.

Bonon olo taitaa olla paranemaan päin. Ainakin se jo istuu ilman, että vaikuttaisi kovin vaivautuneelta. Pallukoistakin erottaa jo, että pussukoita on kaksi. Sen verran on turvotus laskenut. Ylihuomenna on tikkien poisto, sit kuullaan tuomio viikonlopun paimentamisen suhteen.