Hae tästä blogista

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Koulussa ja hierojalla

Me ollaan taas harrastettu koira-asioita niin paljon, että mamalla on melkein burn out, tai ainakin ylirasitus. Aamulla oltiin kymmeneltä Keravalla tokokoulussa. Odotukset ei olleet suurehkot sen jälkeen, kun Bono kertakaikkiaan häiriköi teoriaosuudella niin paljon vinkuessaan toisten koirien perään, että etsiskelin varjoisaa parkkipaikkaa ja jätin sen autoon. (Kaikki muut koirat osasivat käyttäytyä.)

No, eipä mulla muuta oikeastaan ollutkaan sydämellä kuin saada vinkkejä siihen, miten tällaisen raggari-ikäisen kanssa, jota kiinnostaa vain toiset koirat, kannattaisi tässä vaiheessa jatkaa.

Yllätys oli suuren suuri, kun meidän vuorolla Bono työskentelikin ihan mallikkaasti. Riitta Jantunen-Korri kehui sen seuraamista ja noutoa. Ainut asia, mikä meni ihan pieleen, oli luoksetulo, jolloin se karkasi toisten luokse. Olin niin tyytyväinen ja päällä puuhun lyöty, että unohdin jopa kysyä takaosan hallinnasta, mitä olin ajatellut.

No meidän probleemaan saatiin hyviä vinkkejä.

  • koirakontaktien kanssa kannattaa tehdä niin, että Bono pääsee toisten koirien luokse vain luvan jälkeen - niitä on niin paljon, että se on alkanut ottaa koirakontaktit itsestäänselvänä ihmisoikeutena (tai siis koirainoikeutena), vaikka taluttimessa ei ketään haistellakkaan
  • kannattaa treenata uusia ja vaikeampia asioita vailla häiriötä
    eri kentillä kannattaa käydä ahkerasti ja tehdä vain vaikka pientä kontakti- ja perusasentotreeniä, kunhan käydään eikä lopeteta treenaamista
  • erilaisia leluja ja leikkejä kannattaa kokeilla kentälläkin
    pointti on, että se olisi mahdollisimman mukava tuokio ja palkka reilu
  • takapalkkaa kannattaa alkaa treenailla jäävien ja pysähtyvien liikkeiden kanssa, mieluiten se astiaan tai alustalle

Se oli ainut asia Pekka Korrinkin teoriaosuudesta, jonka Bonon hillitsemisyrityksiltä mieleeni jäi, että jos koiran mielenkiinto on muualla, hän treenaa aina motivaatiota - ei mitään muuta. Ehkä en muuta tietoa tällä haavaa tottista silmällä pitäen tarvikaan :)))

Ja siitä takaosan treenaamisestakin saatiin sellainen vinkki muiden kohdalla, että vastapäivään kaarta kun seurauttaa, niin se vahvistaa takaosan hallintaa.

Mä voin itse myös tässä vaiheessa riehua ihan reippaasti, jotta pojun mielenkiinto pysyy yllä - nyt ei tarvi tavoitella kilpailukuosia.

Oikeastaan ei tullut paljon uutta teknisesti, mutta tarvittavaa palautetta ja uskon vahvistusta kylläkin. Sitä Bonon kanssa nyt eniten tarvitaankin.

Illalla se oli sitten ihan enkeli ja Ria sai sen hierottua kokonaan. Bono köllötteli rauhassa futonilla, lattiahan ei sen luille kelvannut. Kuka nyt lattialla pystyy rentoutumaan? Vähän sillä oli selkä piukkana, mutta jännitykset hävisivät käsittelyn myötä. Vasenta takajalkaa hierottaessa, Bono päästeli nautinnollisia chewbackka mylvintöjä, jotka yleensä on varattu vain kamalalle kalkkunalle ja ihanimpiin leikkielämyksiin.

Myös Viiru hierottiin ja teutori nautiskeli autuaana. Hämmästyttävää käytöstä! Se sentään kanniskelee kaulassansa sitruunapantaa!