Kaikki pärjäsivät hienosti. Bonon eka jälki oli samassa paikassa, jossa se HVK:n kurssilla ajoi onnistuneen jäljen. Ajateltiin, että kannattaa käyttää tilanne- ja paikka-aspektia hyväksi. Toisen jäljen tein epähuomiossa niin, että se meni polun yli ja siinähän tuli mahtavaa testiä. Bono merkkasi polulla kulkevan jäljen, mutta löysi omansakin hyvin uudestaan. Vähän kärsimättömästi ohjasin sitä jo, kun se meni polua pitkin muutaman metrin päähän ja Heli arveli, että jatkossa kannattaisi odottaa pitempään, että Bono itse löytää omalle jäljelle takaisin.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin ihan huippuhieno juttu! Palkaksi hauvat pääsivät kirmaamaan keskenään sydämiensä kyllyydestä. Tapahtuipa sitten niin, että Bono antoi mun nukkua kymmeneen asti sunnuntaiaamuna ilman, että oltaisiin käyty aamulenkillä kuudelta! Kyllä oikea työ antaa koirallekin syvän unen.
Eilen sitten käytiin Romeon luona ja tein sielläkin lyhyen hajustetun jäljen nurmikolle ennen kuin pojat pääsivät telmimään ja se ajoi sen tuosta noin vain. Se tiesi jo,mitä oltiin tekemässä ja kulki nenä maassa jo jäljen aloituspaikalle. Saa ihan raakasti jo pidentää reippaasti ja kohta voi sen hajustuksenkin jättää varmaan pois.
Viime viikolla kävin Murren murkinassa hakemassa kassillisen broilerin siipiä, jauhettua kana-kasvismössöä, jauhettuaja siipiä, kalkkunaa ja broilerin sydämiä ym. sitä silmällä pitäen, että kun nappulasäkki loppuu, kokeillaan barf-ruokintaa.
Tilaisuus tarjoutuikin varkain, sillä Bonolla on ollut viime aikoina kovin huono ruokahalu. Johtuu varmaan osittain siitäkin, että olen palkannut sitä melko reippaasti jälkitreeneissä lihapullilla ja nakeilla. No, hoksasin tilaisuuden tuleen, ja ruokin sitä pari päivää niin, ettei se saanut lainkaan nappulaa eikä puuroa, vain Oscar-lihamureketta, AB-piimää ja mahapullia. Vatsan bakteerikasvustoa on tuettu viimeaikoina piimän ja mahapullien lisäksi myös maitohappobakteereilla. Mahapullia se on saanut 4 kpl päivässä.
Eilissä iltana sitten se sai kaksi broilerin siipeä, kun tultiin Romeolta kotiin.
Elämänsä ensimmäinen raaka siipi.Se tuntui syövän melko rauhallisesti ja ylipäänsä se söi ihan halukkaasti. Sille tuntui jäävän vielä nälkäkin, joten annoin sille vielä muutaman broiskun sydämen, joita olin vähän aikaa pitänyt uunissa, niin että pinta oli ruskettunut.
No, sellainen virhe kai tuli tehtyä, että Viiru, joka oli erittäin kiinnostunut Bonon siivistä ja joka hotki oman annoksensa (juu, meillä on nyt siis myös barffaava phalene!) paineisti Bonoa sen verran, ettei se malttanut pureksia kaikkea kunnolla, joten kohtahan se annos oli matolla.
Uusi yritys. Koska satsi oli ihan tuore ja Bono näytti siltä, että se haluaa hotkia tavaran takaisin mahaansa, annoin sen tehdä niin. Se pureskeli muutamaa kappaletta nyt vähän lisää ja jännitin melkolailla, miten maha reagoi.
Aamulla se herätti mut kuudelta ja ei mitään! Kakka tuli vasta kun oltiin pitkällä ja se oli ihan normaali.
Huoks. Jospa se maha saataisiin nyt rauhottumaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että Bonon mahassa ei ole muuten mitään vikaa, mutta vilja, nappulat ja lihat samassa mahassa ei vaan sula samalla kerralla kunnolla. Tämä ei ole edes mikään vika vaan melko normaalia ihmisilläkin, ymmärtääkseni. Teräsmahat on juttu erikseen ja todennäköisesti jonkun salaisen, geneettis-kokeellisen väestömanipulaation tulosta.
