Emämoka

Olin eilen niin ajattelematon, että saa nähdä tuliko mokattua niin, että jäi pysyvä luonnevamma.

Oltiin ulkoilemassa, kun alkoi Nelosen ilotulituskilpailu. En vaan kertakaikkiaan tajunnut, että se on niin lähellä ja että pauke on ihan älyttömän kova. Bono meni ihan vauhkoksi ja se veti kuolemanpelko koko olemuksessa kotiin päin. Matka tuntui ikuisuudelta ja koira on ollut ihan stressaantunut koko yön ja aamun. Läähättää vaan, kyhjöttää kyljessä ja kuulostelee kaikkia ääniä ihan säikkynä. Onneksi se tuntee saavansa jonkinlaista turvaa minusta eikä lymyile jossain nurkassa.

Helpotusta oloon näyttää tulevan kaimalta. Laitettiin pesukone päälle ja U2 poppikoneeseen ja kuudennen biisin kohdalla Bono alkoi järsiä luuta. Nyt loppui levyn seitsemäs biisi ja yksi kappale poron kylkiluita on päätynyt suolistoon mehustumaan ja joku nuolee mun varpaita.

Ihmisiä tuli illalla vastaan, ja kun ne näkivät Bonon vauhkona, niiden oli pakko kommentoida. "Mä olen kuule koiraihminen ja suosittelen, että viet tuon koiran kotiin", sanoi yksikin. Mihinköhän se kuvitteli mun sitä kiikuttavan? Yksi täti kysyi, että "pelkääkö tuo?" ja alkoi kertoa omasta koirastaan. Mulla on Mercuri Urvalin psykologisista testeistä maksimipisteet sosiaalisista taidoista, mutta siihen mun taidot ei riitä, että alkaisin rupattamaan jonkun ventovieraan koiran paukkuarkuudesta siinä tilanteessa kun oma piski on ihan paniikissa.

Jos joku olisi kysynyt, että tarvitko apua, niin olisi mulla saattanut olla idea tai pari, mistä olis voinut olla apua, mutta kukaan ei kysynyt. Tilannetta rauhoittamaankaan näistä epäilemättä hyvää tarkoittavista kommenteista ei ollut alkuunkaan - päinvastoin. Ne vaan kiristi sädekehää.

Tuli mieleen juttu, jonka katulapsityötä tehnyt tuttavani kertoi. Hän sanoi, että pahinta vahinkoa kriisityössä aiheuttavat amatöörit, jotka haluavat auttaa, mutta eivät lainkaan ota selvää, mitä voisi, pitäisi ja kannattaisi tehdä, vaan toimivat spontaanisti omin päin. Kun säälivä turistitäti ostaa katulapselle upouudet Niken lenkkarit, lapsen löytää satavarmasti seuraavana aamuna paljain varpain ojasta puukon jälki keskivartalossa.

Bono rassukka. Nyt on koettelemusten aika.

Levyllä alkoi 13. biisi ja meidän Bono taisi nukahtaa. Se on hyvä!