Eilen se kiipesi sänkyyn, joka on ollut Bonolta pääsy kielletty -aluetta. Olin juuri virittäytynyt leppuuuttelemaan töistä tultuani, koiran lenkitettyäni sekä kannettuani korteni ruokataloutemme kekoon. Tupla -patukka oli avattu, tuore kahvi höyrysi Elvis-mukissa ja Annalan puutarhakirja oli hemaisevasti auki kateviljelyn kohdalta. Olin niin suopealla tuulella, että ajattelin että en ole koiraa muka huomaavinani, nautiskelkoon, jos katsoo sen ansaitsevansa.
Rokokoopilviä eilisiltaiselta lenkiltä.
Ja heti pissaamaan peitolle! Tupisin aikani ja värkkäsin tekstiilien kanssa. Lopputulema oli kuitenkin, että kesken kahvin lähdettiin ulos. Otettiinn matsi maahan menoa ja toinen matsi seisomista. Takaisin tullessa harrastettiin vielä seuraamista superbonusherkuilla, eli keitetyllä kanalla. Bonolla ei ole vielä tehosterokotuksia, joten ollaan vältelty koirapuistoja, yhtä pikapiipahdusta ja kahta Rajasaaren tutustumiskäyntiä lukuunottamatta. Nyt me mentiin puistoon, se oli tyhjillään aluksi.
Koirapuistossa meinasi ensin olla oikein unelias tunnelma, Bonon lisäksi kaksi läsnäolevaa koirapoikaa vain luumuili kuka mitäkin. Onneksi sinne tuli varsin tarmokas tyttö, niitä hollantilaisnimisiä rotuja, jota ei voi muistaa. Se sai vähän eloa aikaan ja sinne jäi uhittelu. Poika oli loppuillan varsin säyseä. Tänään se halusi vain loikoilla puun varjossa ja katsella auringonottajia, kun tulin töistä ja lähdettiin ulos.
Virallinen 15 vk -profiili.
Muuten on töissä käyminen alkanut ihan ok. Ei se näytä siitä olevan kovin ihmeissään. Tänään se oli kyllä ennätysiloinen, kun tulin kotiin.
On se taas niin kiva tulla pitkästä aikaa töistä kotiin, kun ei tiedä, mitä yllätyksiä on luvassa. Että onko kekseliäisyys ollut tänään mitenkäkin suurta. Kyllä ne kissatkin välillä kaikenlaista nimittäin saivat päähänsä. Toistaiseksi ei sillä saralla ole vielä mitään mainittavaa.
Auringonlaskun pilvimöykkyjä niinikään eilisillalta.
