Hormonimyrsky

Pampula on ihan tyttöjen vietävänä, se vinkuu ja on levoton kotonakin niin, että DAP-suihke on taas käytössä. Meidän nurkilla kun niitä herkkupeppuja piisaa. Lauantaina sillä ei ollut metsälenkilläkään korvia lainkaan, kun vastaan tuli juoksuinen narttu. Säälittää pitää sitä metsässä liekaan kytkettynä, mutta minkäs teet? Toivottavasti tämä aktiivisuus laantuu iän myötä.

Kaikki neuvot on nyt enemmän kuin tervetulleita. Koirakontakteja jo rajoitetaan, samoin haistelua. Pitkät lenkin tehdään muissa maisemissa. Huomaan tulleeni melkein vainoharhaiseksi: kaikki koirat näyttää potentiaalisesti pahoilta, juoksuisilta nartuilta :o Näinä päivinä helssataan vain tuttuja poikia.

Tehdään sitten kontaktiharjoituksia pitkin pissalenkkejäkin ja toistaiseksi jauhelihaherkut on onneksi aika tenhoavia.

Ja onko tämäkään nyt sitten se oikea tapa toimia? Miten kasvattajat pärjää, kun talossa on narttuja ja urhoja sikin sokin?