Silmät on jo ihan hyvät, mutta kasvatusmielessä huuhtelen niitä vielä aamuin illoin. Nyt se ei enää vauhkoonnu ja pyörittele silmiään villinä, kun näkee, mitä mulla on mielessä. Se vähän koittaa juosta karkuun ja rimpuilee, mutta siinä ei ole sitä ahdistumisen tunnetta, sen kroppa ei jännity ja pelosta terä on poissa. Kunhan saan sen kainaloon, se istuu siinä ihan rentona ja homma sujuu mukavasti. Sit voi vähän lipaista, lepertää ja heiluttaa häntää, kun homma on ohi.
Tätä mä juuri hain: että se ymmärtäisi ja luottaisi, että teenpä mä mitä vain, ja vaikka se vähän nipistäisi tai kirvelisi, siitä ei seuraa mitää kamalaa vaan loppupelissä mukavia ja hyviä asioita.
Karanteenin takia Bono ei päässyt viikonloppuna naisseuraan, vaikka treffit oli sovittu- sääli.
Saldo on muutenkin mittava. Eilisen ja tämän aamun aikana olen
- saanut raadon suusta noin vain
- saanut harjattua koko hurtan läpi kerralla niin, että jätkä vain makasi maassa ja jyrskytti luuta, käänsipä sopivasti kankkuakin, kun oli sen aika
- saanut pyyhittyä peräpeilin pari kertaa ilman kieppumista
- huuhdellut silmät kaksi kertaa ilman taistelua.
Tassujen pyyhkimisiä ja pesuja ei lasketa, koska se osasto on mennyt tähänkin asti hyvin.
Musta tuntuu taas, että vaikka en kristikuntaan kuulukaan, maailmassa on jonkunlaista johdatusta. Kannatti melkein maksaa 300 euroa siitä, että näin kuinka tyylikkäästi ja eleettömästi Eskelinen sen homman Apexissa teki! Silloin siis, kun jalkoja kuvattiin.
Whatcha got there?
Olen keskustellut tästä alistamiskysymyksestä kokeneempien koiranpitäjien kanssa ja se tuntuu ajatuksena yleensä kategorisesti herättävän vastustusta. Selvyyden vuoksi: mä en tarkoita sillä pakottamalla kouluttamista, huutamista, suutuspäissä retuuttamista tai minkäänlaista satuttamista. Tarkoitan sillä sitä, että kun koira vauhkoontuu, pidän sitä kiinni ja estän sen rimpuilun ja poukkoilun kiinni pitämällä ilman, että satutan sitä. Pidän sitä kiinni siihen asti, että se rentoutuu ja pysyy mun luona lopulta vapaaehtoisesti. Ja antaa huuhdella ne peevelin silmät :D
Eilen mä kellistin sen maahan kyljelleen, koska en jaksanut pidellä sitä muuten paikoillaan.
Kyllä mä tämän tiesin itse asiassa jo silloin, kun pentuvalinta tehtiin, että joku kerta mun on pakotettava se maahan. Bono ei ole muistaakseni kertaakaan mennyt kenenkään koirankaan edessä selälleen, ei emolleen eikä sen jälkeen kenellekään muullekaan. Ja Romeo taitaa olla samaa sarjaa?!
