Koulutusohjelmassa ei juuri tunnu olevan mitään, mutta silti me harjoitellaan kaikenlaista. Ensi kevään paimennuksia silmällä pitäen ollaan alettu tutustumaan käsitteisiin: eteen, vasen ja oikea. Samaten harjoitellaan juoksemista (näyttelyitä varten) ja siitä sutjakasti maahan menemistä (paimennus).
Olen tässä sureksinut myös Bonon seisomista, kun se on jotenkin niin alistuneen näköistä. Eilen kekkasin lenkillä, että kun se vetää hihnassa niin normaalin pysähtymisen ja katsekontaktin lisäksi käsken sen seistä aina silloin,kun se seisoo ryhdikkäästi ja hanakkana jatkamaan matkaa. Asento on silloin nimittäin ihan toinen. Ei tarvi syöttää mahaakaan kuralle, kun palkkaus tulee siitä, että matka jatkuu.
Kunhan Turun koitokset ja liejukelit on ohi, taidan siirtyä tekemään samaa maahanmenolla. Olis kiva, jos sekin olisi sellaista virkeän, ei väsyneen näköistä.
Puoli vuotta meni muuton ja huushollin olosuhdemuutosten siivittämänä, mutta nyt näihin uusiin oloihin on näköjään sen verran totuttu, että myös aktivointia on pitänyt alkaa elvyttää.
Olen kaivanut naksuttimen naftaliinista ja eilen tehtiin mm. sellaista, että sen piti osua tassuilla kynnysmatolle. Ensin riitti vain yhden tassun kosketus. Toisessa harjoituksessa piti osua molemmat etutassut matolla.
Voi, se oli vaikeata - ja jatkoin ilmeisesti hiukan liian kauan (varmaan lähemmäs 10 minaa), sillä lopulta piski oli niin näännyksissä, että ei enää osunut matolle ollenkaan. Kävi vain kiertämässä sen, kun halusi kananriekaletta.
Tosin mä saatoin sekoittaakin sen parilla epäajastetulla naksautuksella, mutta ei haittaa. Tänään jatketaan ja katsotaan, mitä jäi mieleen. Jos ei jäänyt mitään, sen parempi, koska vaikeustaso säilyy!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paimentaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paimentaminen. Näytä kaikki tekstit
tiistai 24. marraskuuta 2009
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Sulassa sovussa
Meillä tehdään töitä sillä tavalla, että mama pönkkää itsensä tyynyillä petiin mahdollisimman ergonomiseen asentoon ja jalkopäätä somistaa kasa:
Me vahditaan, ettei tapahdu mitään outoa ja kummallista.
Että tähän on tultu.
Olin ostanut sellaista koiran shampoota jo alkukesän sivuerkkaria varten (johon osallistuminen peruuntui eksessiivisen kaljuuden vuoksi), jonka piti korostaa koiran karvan väriä: kuvittelenko vain vain onko pestyssä koirassani punaruseka sävy jotenkin syventynyt? Ainakin peräpään karva näyttää tasaisemmalta, kun se ei mene suortuville, eikä vaalea aluskarva vilku sieltä.
En tiedä. Shampoo oli kumminkin tosi hyvää, laimennussuhde oli 1:16, karva tuli pienellä annoksella puhtaaksi ja silti se oli helppo huuhdella pois eikä tehnyt karvasta inhottavan liukasta ja loputtomasti vaahtoavaa. Lopullinen shampooomerkin valinta ei muuten tapahtunut yksin rationaalisin perustein: pullon kyljessä oli collien kuva! Ai niin, ja olihan siinä aloe veraa, mikä on kai aina hyvä asia.
Ollaan touhuttu ensi keväälle paimennusaktiviteetteja. Ilmoittauduin Swedulle kahdeksi päiväksi toukokuussa. Nyt kun maksaa, niin kurssin hinnan ehtii jo unohtaa ja toukokussa saa vain naatiskella.
Me vahditaan, ettei tapahdu mitään outoa ja kummallista.Että tähän on tultu.
Olin ostanut sellaista koiran shampoota jo alkukesän sivuerkkaria varten (johon osallistuminen peruuntui eksessiivisen kaljuuden vuoksi), jonka piti korostaa koiran karvan väriä: kuvittelenko vain vain onko pestyssä koirassani punaruseka sävy jotenkin syventynyt? Ainakin peräpään karva näyttää tasaisemmalta, kun se ei mene suortuville, eikä vaalea aluskarva vilku sieltä.
En tiedä. Shampoo oli kumminkin tosi hyvää, laimennussuhde oli 1:16, karva tuli pienellä annoksella puhtaaksi ja silti se oli helppo huuhdella pois eikä tehnyt karvasta inhottavan liukasta ja loputtomasti vaahtoavaa. Lopullinen shampooomerkin valinta ei muuten tapahtunut yksin rationaalisin perustein: pullon kyljessä oli collien kuva! Ai niin, ja olihan siinä aloe veraa, mikä on kai aina hyvä asia.
Ollaan touhuttu ensi keväälle paimennusaktiviteetteja. Ilmoittauduin Swedulle kahdeksi päiväksi toukokuussa. Nyt kun maksaa, niin kurssin hinnan ehtii jo unohtaa ja toukokussa saa vain naatiskella.
perjantai 14. elokuuta 2009
Kuvia
Hyvin onnistuneita kuvia meidän Piikkiön reissusta otti Ismo, Rommin pappa. Tässä muutama Bonsulista. Huomasin tänään, että Bono tunnistaa jo nimen Bonsuli, sen verran sitä on tullut käytettyä. Lause "... ja mä voisin mennä Bonsulin kanssa metsään..." aiheutti välittömän heräämisen ja täytti ilman jännittyneellä odotuksella.
Tulee mieleen Wille-vainaa, jonka kuullen ei voinut sanoa sanaa "pakastekala", koska se terästäytyi välittömästi ja alkoi raapia pakastimen ovea.
No, tässä niitä Ismon ottamia kuvia. Klikkaamalla niitä voi katsella suurempina.

Ensin Bono ihmetteli suuresti, että kuinka mama ei tule mukaan.

Kyllä se vauhti sieltä sitten kuitenkin löytyi.

Kuva on rajattu niin nerokkaasti, että Bonon suunta näyttää ihan oikealta :)

Lopussa mua itseä hirvitti kuinka Bono ajoi lampaita kovaa ja pitelin sitä liekassa.
Tulee mieleen Wille-vainaa, jonka kuullen ei voinut sanoa sanaa "pakastekala", koska se terästäytyi välittömästi ja alkoi raapia pakastimen ovea.
No, tässä niitä Ismon ottamia kuvia. Klikkaamalla niitä voi katsella suurempina.
Ensin Bono ihmetteli suuresti, että kuinka mama ei tule mukaan.
Kyllä se vauhti sieltä sitten kuitenkin löytyi.
Kuva on rajattu niin nerokkaasti, että Bonon suunta näyttää ihan oikealta :)
Lopussa mua itseä hirvitti kuinka Bono ajoi lampaita kovaa ja pitelin sitä liekassa.
perjantai 7. elokuuta 2009
Paimennuksesta
Joo, Jaana kysyi ihan relevantisti, että mitä se taipparipöytäkirja kertoo.
Asteikko on 1-5 siten, että 5 on paras. Bono sai ykköset laumanhallinnasta ja henkisestä kestävyydestä, mutta Kimmo kommentoi sanallisesti, että ne selittyy nuoruudella ja kokemattomuudella. Niitä on varaa harjoittelemalla kohentaa. Kiinnostus oli hyvää, samoin sen yhteistyöhalu ja -kyky. Eli Bono olisi koulutettavissa ainkin jonkinlaiseksi paimenkoiraksi! Näin mä sen tulkitsen.
Asteikko on 1-5 siten, että 5 on paras. Bono sai ykköset laumanhallinnasta ja henkisestä kestävyydestä, mutta Kimmo kommentoi sanallisesti, että ne selittyy nuoruudella ja kokemattomuudella. Niitä on varaa harjoittelemalla kohentaa. Kiinnostus oli hyvää, samoin sen yhteistyöhalu ja -kyky. Eli Bono olisi koulutettavissa ainkin jonkinlaiseksi paimenkoiraksi! Näin mä sen tulkitsen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
