Seikkailu

Miten on mahdollista, että monta päivää on vierähtänyt ilman blogipäivitystä. Mulla olis kamerassa kuviakin vaikka kuinka, kun ehtis laittaa niitä tänne! Outoa.

No, me ollaan kyllä viiletetty taas sinne tänne ja oltu aika aktiivisia. Ollaan ruvettu taas kulkemaan ahkerasti metsälenkeillä ja lauantaina piipahdettiin Porvoossa. Bono sai ottaa intervalliharjoituksia Stellan kanssa pihalla. Kuulostaako kuntopiiriltä? Niin pitääkin. Totesin tässä joku aika sitten, että 1,5 -vuotias raggari kestää jo aika pitkiä lenkkejä. Voidaan laajentaa reviirejä.

Eilen oli sitten varsinainen seikkailun paikka, kun mentiin Siman ja Sanin kanssa Hindsbyn suunnalta Sipoon korpeen ja eksyttiin päätymään vähän eri suuntaan kuin oli meininki! Ja kastuttiin ihan litimäriksi tietenkin. Bono onnistui keräämään myös takiaisia niin, että sen rintakarvat ja etutassujen tuuheat hulmukkeet oli yhtä yhtenäistä takiaistakkukasaa. Ehdin jo loihe lausumaan, että tänä talvena ei taida tarvita näyttelyihin ilmoittautua, kun pelkäsin, että niitä ei saa setvittyä kuin leikkaamalla.

No, Bonon karva on kumminkin niin ihmeellistä, että kunhan aukkoili takukasaa sormilla niin harjalla ne takiaisen siemenet irtoili. Yhtään ei tarvittu saksia, vaikka näky oli kyllä lähtötilanteessa hurjanpuoleinen. Ja raivaussessioita tarvittiin kolme. Yksi vielä' tänä aamuna, kun karva oli ihan kuivaa.

Tänään ollaan aika nöyriä poikia ja tyttöjä, eikä kroppa salli kovin äkkinäisiä liikkeitä.