Paimenpojat

Olin eilen iltatreeneissä ekaa kertaa molempien kanssa. Sen verran ollaan edistytty, etten itse väsy siinä enää.

Eka oltiin Bonon kanssa isossa aitauksessa, mutta siitä ei oikein tullut mitään järjellistä. Bpono oli täysin tottelematon, räyhkäsi ja riehui ja kiihtyi lopulta niin omasta riehumisestaan että meinasi näykkiä lampaita persuksista. No siihen tietysti lopetettiin. Ei saatu mitään kunnollista sillä kerralla aikaan. Lampaatkin oli kyllä lennokkaita, sillä katraassa oli puolet sellaisia, jotka ei olleet koko kesänä olleet koirien kanssa tekemisissä.

Sen mä kyllä tällä sessiolla opin, että lampaat vähät välittää ihmisestä, jos koira ei ole hommissa. Bono nimittäin kiinnostui töytäillessään tuoreesta lampaanskeidasta kuin ei olisi koko päivänä ruokaa saanut. Jos koiran huomio on lampaissa, lampaat seuraa ihmistä, mutta jos koira touhuaa omiaan, ihminen ei saa villimpiä lampaita välttämättä yksin koottua: niillä ei ole mitään tarvetta turvautua ihmiseen.

Nikin kanssa aloitettiin pienen pienessä kehässä, jossa se juoksee kehän sisälaitoja pitkin vasemmalle ja oikealle. Sillä oli myös virtaa ja se meinasi välillä tulla hyppimään mua päin, mutta pikku aitauksessa siihen pääse puuttumaan heti. Sit vaan seis-käskyn ja rauhoittumisen kautta lampaiden ympäri juokseminen jatkui. Siinä sai hallittua koiraa tosi hyvin.

Seuraava kerta Bonolle tehtiin samaa. Se kiersi lampaita hyvin molempiin suuntiin, mutta ei meinannut tahtoa mennä maahan (Bonolla rauhoittumis- ja pysähtymiskäsky on maahan, Nikillä toistaiseksi ainakin seis) ja lisäksi se räyskytti aivan taukoamatta. Suivaannuin ja kitapurje lepattaen huusin sille: LOPETA! Se tepsi. Se räyskytys loppui kreivin aikaan, sillä ehdin jo äkeissäni ajatella, että nämä on sen vihoviimeiset paimennustreenit. Sit menikin ihan hyvin.

Bonon kanssa on saatava se mielentila rauhalliseksi lampailla, muuten siitä hommasta ei tule niin sanotusti lasta eikä paskaa. Sama pätee tietysti Nikiinkin, mutta sen kanssa ollaan aloitettu hyvin hallituissa olosuhteissa. Bonolla homma on ehkä päässyt alussa vähän väärille urille.

Nikin toinen treeni olikin sitten isossa aitauksessa ja se oli täysin priima! Niki pysyi katraan takana, se ajoi niitä rauhallisesti just niin kuin pitääkin sikasakkaamalla vasemmalle ja oikealle huom! kääntye minun ohjeesta, ja me päästiin kävelemään vauhdikkaasti katraan kanssa heinäpaalilta A heinäpaalille B ja takaisin niin (etäisyys ehkä joku 50 m.), että lampaat kulki mun perässä ja kierrettiin paaleja. Me siis ekaa kertaa ikinä kuljetettiin lampaita hallitusti siihen suuntaan, johon ihmispaimen tahtoi.

Huomenna on vähän illan konsertista palautumis- ja valkosipulimarkkinalomaa , mutta paimennusreenit jatkuu sunnuntaina ja ensi viikolla on toivottavasti taas iltareeniä. Varapaikoilla jonotellaan.

Mukavaa, kun voi reenata jo molemmilla ihan kunnolla. Jos jotain negatiivista tästä haluaa hakea, se on se, että koko aika tuppaa olemaan säpinää omien koirien kanssa eikä ehdi seurata toisten treenejä kunnolla. Niiistä kumminkin oppii aivan älyttömästi.

Hauska insidentti tapahtui pariin otteeseen, kun jostain syytä melkein kaikki koirat alkoivat ulvoa kuorossa. Ekalla kerralla sen taisi aloittaa Wool, talon oma koira, mutta tokalla kerralla se taisi kyllä olla Niki, joka ei olisi halunnut odottaa yksin autossa. Suurinpiirtein kaikki autoissa odottelevat koirat ja talon koirat osallistuivat kuorolaulantaan kurkku suorana. Vain paimentamassa olevat ja omaa paimennusvuoroaan odottavat koirat olivat siellä missä halusivatkin, eivätkä osallistuneet.

Paimentaminen on koirillekin ihan hirveän kivaa. Bonolla heiluu häntä lähes koko ajan, kun se odottaa vuoroaan ja kun lopetellaan ja tullaan aitauksesta pois. Niki puolestaan odottaa vuoroaan silmä kovana lampaita vahdaten ja tekee eleitä, jotka jotenkin näyttää samalta kuin intensiivisti lätkämatsiin osallistuvalta miesväeltä voi joskus bongata, kun kroppa osallistuu kentän tapahtumiin. Erittäin mieluisa harratus siis sekä kaksi- että nelijalkaisille. Itsellä on kotiin ajaessa sellainen olo kuin olisi kesälomareissulta palailemassa. Lampaatkin pysyy kuulema hyvässä fyysisessä kunnossa, kun ne koulutuskäytössä saa liikuntaa!