Pohjanoteeraus

Viiru on ollut joulun seudun varsin rauhallinen, mutta Bono ei vissiin ole saanut oikeanlaisa aktiviteettia, sillä se on heittäytynyt ihan mahdottomaksi. Metsässä on hankala liikkua, joten metsälenkkeilyä on ollut harvakseltaan ja oikein mitään koulutuksellista ei olla juuri tehty. Ja joku narttu on pistänyt Bonon pään ihan pyörälle.

Tänään meillä oli treffit koirapuistossa velipoika Rommin kanssa ja veljen kanssa meni hyvin, mutta Bono alisti yhden 13 kk ikäisen noutajapojan. Meidän oli pakko lähteä pois.

Käytiin Rommin kotona tutustumassa kissaan, mikä meni todella hienosti, mutta vastapainoksi Bono kusaisi joulukuuselle. Tätä en olisi kyllä mitenkään osannut ikinä ennakoida. Todellinen pohjanoteeraus ja riman alitus! Onneksi eläinihmiset on hyvin varustautuneita tällaisiia asioihin, puhdistusaineet löytyy. Lisäksi eläinihmiset on aika suurpiirteisiä tällaisissa asioissa ja välit toivoakseni säilyy! Ihan kuka tahansa ei moista sulattaisi...

Mulla oli lihapullia mukana, joten koko tunteroisen kotimatka otettiin koirakoulua ja sievää talutinkävelyä. Lihapulla ja hyvä nälkä on siinä asiassa kai lopulta kaikista tehokkain konsti. Pitäis vaan aina olla niitä peijakkaan lihapullia mukana.

Kotona ajattelin, että syötän sen ähkyksi, jotta se kuukahtaa, mutta isohkosta ruopka-annoksesta huolimatta se piti teljetä vielä eristyksiin ennen kuin rauhoittui maate. Voi, voi. Se on rasittavaa katsella, mutta surettaa koirankin puolesta, koska ei sillä ole kovin lokoisa olotila. Päinvastoin, rauhaton, levoton ja stressaantunut.

Oltiin päivällä neljä tun tia reissussa, se ei ole kunnolla nukkunut sen jälkeen lainkaan ja nyt se on jo taas - reilun kahden tunnin päästä edellisestä kotiutumisesta- inumassa ulos. No, huomioimattomuus sai sen rauhoittumaan.

Sitruunapannasta ei ole mitään hyötyä haukkumiseen. Nenä on niin pitkällä, ettei suihkaus sinne asti osu ja se haukkui päiväreissulla pannan tyhjäksi kauluriinsa ilman sen kummempia vaikutuksia. Että se siitä.

Katsellaan lisää Victoria Stilwelliä...