Sitruunan tuoksua

En ole pitkään aikaan ajatellut käytösongelmia, kun meidän lenkit sujuvat hyvin. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että Bono rähisee ihan mahdottomasti, kun Reetta ulkoiluttaa sitä. Siihen malliin siis, että pitää pelätä kaatumisia ja että hävettää ja ketuttaa ja että pitää pelätä sen puolesta, ettei meillä ole kohta enää ulkoiuluttajaa maman pitkille työpäiville sekä sen puolesta, että Niki oppii samoille, pahoille tavoille.

Eilen on otettu Viiruvainaan sitruunapanta käyttöön ja alustavasti näyttäisi tepsivän. Iltalenkki oli mennyt rauhallisemmissa tunnelmissa. Siellä, missä pampula liikkuu, ilmassa viipyilee vieno sitruunan tuoksu.

On nämä kyllä epeleitä. Luulin, että tämä oli jo mennyttä elämää, mutta ei.