Jääkausi

Vedin eilissä iltana herneet nenään, kun ulkoilutin molempia koiria yhtä aikaa eikä oltu päästy kuin kulman ympäri niin jo kaksi kertaa olemmat oli haukkuneet toisia koiria. Töytyytin ne suoraa tietä kotiin, sulkeuduin oven taakse ja aloitin jääkauden. Totesin että teutori ja paskiainen are back ja molemmat on pilalle lellittyjä parasiitteja ja öykkäreitä.

Bono on taantunut taas, koska jollain nartulla on lähitienoolla juoksu. Ihan mahdottomalta tuntuu, että vielä viimeksi kun käytiin Helsingissä muutama päivä sitten, Bono istui yhden päivän kuluessa oma-alotteisesti perusasentoon 5 kertaa ja otti kontaktin, koska näki jotain mitä halusi (4 kertaa se oli koira, kerran Rajasaaren koirapuisto). Ihan kuin eri koira.

Ilmanko suomalaiset syö mielummin lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen kuin harrastaa käytöstapoja ja niiden kasvatusta, kun se on näin hirveetä takkuamista.*

Olen aika tosikko koiran pitäjä, kun vertaa siihen, miten melkein kaikki mun tuntemat muut ihmiset koiriansa pitää, mutta en kerta kaikkiaan jaksa sitä, että koira kuvittelee, että elämä pyörii sen mukaan, mitä sen päähän sattuu juolahtamaan. Näkeehän sen reuhuavasta koirasta, ettei sillä ole hyvä olla itselläkään.

Jääkausi on menetelmä, jossa varmaan enemmänkin omistaja opettelee oikeata koiran huomioimisen tasoa ja oppii pois lällyttelystä ja lässyttämisestä. Lisää menetelmästä tuolla: Jääkausi

Nyt kun olen eilisillasta pidättäytynyt edes katsomasta koiria huomaan, että ne alkaa itse pitää kontaktia. Vouhottaminen on melko vähäistä.

---

*Puuskahduksen logiikka mene niin, että koska masennus ja ahdistus monesti johtuu vaikeuksista ihmissuhteissa, niitä luulisi voivan merkittävästi edesauttaa, jos haluaa harrastaa hyviä käytöstapoja ja opettelee sanomaan esimerkiksi kohteliaasti, että nyt ei käy.