Lisää kakkajuttuja

Bono säesti matkavalmisteluja vinkumalla - ei siksi, että se olisi ollut matkavalmisteluista tohkeissaan vaan siksi, että sillä oli ripuli. Asia selvisi, kun se pursotti matolle.

Nyt mä olen yrittänyt vääntää rautalangasta sille satua lapsista, jotka huutelivat "apua! apua! täällä on susi" niin kauan, kunnes kyläläiset turtuivat. Sitten kerran, kun kysessä oli oikea case, lapset jäivät suden suuhun, ilman että kukaan viitsi vaivautua paikalle.

Että silloin, kun ei ole kyseessä hätätapaus, vinkumista kannattaisi säännöstellä.

Muuten reissu meni hienosti, menomatkalla vain pysähdeltiin tiuhaan tahtiin.

Bono on kasvanut puoli metriä koiralaumassa temuamisen ansiosta. Nyt se ottaa univelkoja takaisin. Kuviakin kertyi ja postaan niitä tuonnnempana.