Herätystekniikka

Bonolla on niin tehokas herätystekniikka, että joka aamu olen ihan varma, että se pidättelee viimeisillään ja virtsarakon tulehdus tai ripuliryöpsähdys on ihan huulilla. Joka aamu totean, että ei: se halusikin vain jo toimintaa - yö kävi jo pitkäksi.

Tänään oltiin ennen kuutta taipaleella, kun se oli hartaudella harjoittanut herätystyötä jo pitkään. Heti kun se huomaa, että hengitysrytmini muuttuu, se tulee nojailemaan samettinaamaansa mun poskea vasten, saattaapa kevyesti lipastakin. Hommaa säestää jatkuva pieni vikinä. Kun tänään kovetin sydämeni ja käänsin sille selän, se hyppäsi viereen ja painautui pitkin pituuttaan selkää vasten ja hinkkasi naamaansa mun niskavillohin ja lipoi sormia, jotka oli pään yläpuolella. Mua alkoi naurattamaan niin paljon, että oli pakko nousta. Ja voilá! Tavoite saavutettu. Vinkumisen volyymi voi nousta ja sit onkin jo niin kiire, että ei voi odottaa enää hetkeäkään. Tepastelu edestakaisin pienin välihypähdyksin tehostaa mukavasti vaikutelmaa.

Koirani osaa psyykata itse itsensä mahdottomaan vireeseen. Minä kuvittelen joka aamu, että kakka tulee jo hissiin, mutta puoli tuntia sit kuitenkin käpsehditään, ennenkuin se lähtee liikkeelle.

Hyvä huijaus. Toistuu joka aamu.