Päiväkirurgiaa

Olin tänään sen verran pitkään päiväkirurgisella osastolla sivustaseuraajana, että ehdin nähdä ihmisiä ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Havaintojeni mukaan niillä on aika kivat kemikaalit siellä.

Ennen leikkaukseen menoa ihmiset selailevat lehtiä puhumattomina niin kauan kuin jotain tipoilta näkevät, mutta tuppo silmällä jo naurattaa ja kielen kannat irtoavat. Yksi poika tuumasi hyvissä rauhoittavissa hetkeä aiemmin pyörätuolista kiivettyään, että "kyllä tämä Linnanmäen aina voittaa."

Meillä tämä episodi on johtanut siihen, että Bono 12 vk on mallioppinut Viirulta, kuinka ollaan sohvaperuna. Ison koiran tapaan Bono ei kuitenkaan jää sohvalle oleilemaan. Se pyörähtää kainalossa ja siirtyy rauhoituttuaan viileämmille lattiapinnoille. Tämä menettelytapa sopii emännällekin oikein hyvin.

Muuten on ollut ihan kamala härdelli ja mami on ihan uupunut.