Taustalla on sarja sattumuksia, jotka juontaa siitä, että Bono on villiintynyt, koska Viiru on meillä hoidossa. Sarjana on ollut tätä: mennään kimpassa ulos, ulko-ovella Viiru ei voi astua ulos, koska sataa ja Bono on kietoutunut kuristumisvaarapisteeseen Viirun hihnaan. Ovella jonottaa ihmisiä, joilla on kiire töihin. Kun silmä välttää, Bono yrittää astua Viirua ja osoittaa sen paikkaa. Jotenkin kummasti kaikki, mihin Viiru koskee, on äkkiä Bononkin mielestä maailman tavoiteltavin asia. You get the picture.
No, olin ryhtymässä joogatreeniä tekemään ja näin kyllä. Kaksi kertaa nostin Bonon pois matolta, että kuse muualle. Kolmannella kerran se ehti lorottaa litran lammmikon ja se oli sitten liikaa. Huusin POIS (tavoitteena oli sellainen otsatukan taakse heilauttava jyrähdys, mutta siihen ei ihan päästy) ja hinkkasin mattoa vimmalla ja raivolla niin, että kuonot, jotka sattuivat tielle, saivat osansa. No siitähän ei ollut muuta kuin vähän yllykkeeksi, joten keksin, että heti kun tassun karvakin osuu matolle, paukautan sen äänekkäästi päin näköä maton toisesta päästä heilauttaen. Kumimatoista lähtee mukava paukahdus varsinkin, kun niitä on vielä kaksi päällekkäin.
Sitä ei tarvinnut tehdä monta kertaa, kun tilanne rauhoittui. Bono, joka täten ansaitsi itselleen liikanimen paskiainen, kävi pöydän alle. Viiru, joka vielä vuosi sitten paremmin tunnettiin nimellä Teutori, kävi sohvallle ymmärrettyään että Human Private Space -ohjelma koskee myös häntä.
Teutori löysi pehmeän paikan ja soi ihmiselle rauhan.
Bonon lempinimi paskiainen kirjoitetaan toistaiseksi vielä pienellä peellä myönnytyksenä, sillä epäilykseni, että se olisi repinyt futonin puhki, osoittautui vääräksi. Lattialla leijuva nöftä olikin peräisin imeksitystä shaalista.
paskiainen pöydän alla. Aluksi se kyllä töllöttti sieltä kummeksuen, mutta teki sitten oman kyljellään-makaava-koira - asanan.
Joogasarja meni tapahtumiin nähden hyvin. Alussa olin sen verran adrenaliineissa, että tasapainoasanat oli aika horjuvia, mutta lopulta uskalsin töröttää kuitenkin kaksi kertaa päälläseisonnassakin, vaikka huoneustossa lymyili kaksi koiraa, Teutori ja paskiainen.
HPS -ohjelma saa illalla jatkoa, sillä kunhan Bonon rokotukset on hoidettu ja molemmat on lenkitetty, lähden ihan itsekseni laiminlyödylle kasvimaalle. Nyt kääntyy hyvin, kun koko yön on satanut. Jätkät saa makoilla keskenänsä.
Eilen näytti aluksi aika lupaavalta.
