Kukaan ei ymmärrä

En uskaltanut hehkuttaa blogissa, kuinka hienosti meidän ulkoilulenkit on muutaman päivän menneet, sillä pelkäsin että heti kun sanon sen ääneen, pampula villiintyy taas. No, se tapahtui eilen siitä huolimatta. Joku oli taas parfymoinut seutumme kuolattavan hekumalliseksi.

Tänään on kuitenkin sellainen aamu, että mikään muu kuin haikea huokailu ei innosta.

Pehmolelut on pesty ja nekään ei jaksa innostaa. Koitin houkutella Bono katsomaan ikkunasta, kuinka sedät kiipeili vastapäisen talon katolla. Ei kiinnosta! Se vain velvollisuudentuntoisesti tuli kanaloon ja lipasi poskesta.



Rivistö myllättiin vain kerran.


Ruokakin jäi kuppiin. Teini riutuu.


Mama, sä et ymmärrä mitään!